Digirohkeus on kantava ajatus hankkeemme sisällöissä ja tavoitteessa. Toivomme lisää digirohkeutta yrittäjille. Digirohkeus ei tarkoita kaikkien maailman sovellusten hallintaa tai tekoälyn sujuvaa käyttöä. Digirohkeus on mielestämme uskallusta kokeilla, opetella ja kehittyä digitaalisessa maailmassa, vaikka kaikkea ei vielä osaisi.
Digirohkeus ei ole synnynnäistä, vaan se on taito, jota voi ja pitää kehittää. Se ei synny yhden koulutuksen jälkeen. Se rakentuu vähitellen kokemusten kautta. Jokainen uusi sovellus, onnistunut kokeilu ja uusi virhe kasvattavat osaamista. Digirohkeutta kehittää myös motivoituminen digitaalisten taitojen omaksumiseen. Tuloksekkainta on sisäisen motivaation kehittäminen, jos on itsellä halu ja tarve oppia, niin se motivoi enemmän kuin ulkoinen syy tai paine ottaa jokin ohjelma puoliväkisin käyttöön. Omaa motivaatiota voi myös säädellä, sekään ei ole synnynnäinen taito, vaan kehitettävissä oleva ominaisuus.
Jos digirohkeudelle kirjoitettaisiin resepti, sen ainekset voisivat olla seuraavat:
- Omat kokeilut
- Rohkeus epäonnistua
- Sinnikkyys
- Terve järki ja rajojen tunnistaminen
1. Omat kokeilut
Digirohkeuden tärkein raaka-aine on tekeminen.
Moni digitaalinen taito opitaan kokeilemalla, kun avataan uusi sovellus ja aletaan tutkia sitä. Ohjeet ja kollegoiden vinkit ovat hyödyllisiä etenkin alussa, ettei kokeilu kaadu heti johonkin pikkuasiaan. Todellinen oppiminen tapahtuu käytännössä itse kokeillen.
Kokeilemalla huomaa myös sen, ettei kaikkea tarvitse osata etukäteen. Useimmat digitaaliset työkalut avautuvat pala palalta ja muistuttavat toisiaan. Ensimmäinen yritys voi tuntua hankalalta, mutta kolmas tai neljäs kerta sujuu jo huomattavasti helpommin. Ja kun oppii käyttämään yhtä tekoälysovellusta, niin huomaa, että sama logiikka toimii muissakin.
2. Rohkeus epäonnistua
Digirohkea ihminen ei onnistu aina. Hän uskaltaa yrittää myös silloin, kun lopputulos ei ole varma.
Digiepäileväinen voi jättää uuden työkalun kokeilematta, koska pelkää tekevänsä virheen. Virheet kuuluvat oppimiseen. Jokainen turhauttava promptausvirhe, epäonnistunut asetus tai keskenjäänyt kokeilu kertovat jotakin siitä, miten järjestelmät toimivat.
Digirohkeus ei synny pelkästään teknisestä osaamisesta. Itseluottamus ja luottamus omaan kykyyn oppia ovat yhteydessä digitaalisten taitojen kehittymiseen. Digitaalinen itsevarmuus ei ole vain mukava lisä, vaan osa osaamisen rakentumista.
Digiohjauksen kehittämisestä tehdyssä julkaisussa todetaan, että kannustava ja rohkaiseva ohjaus rakentaa itseluottamusta ja digirohkeutta. Kun ihminen saa onnistumisen kokemuksia, kynnys kokeilla uusia digitaalisia palveluita madaltuu. (Kanervo 2023, 28.)
3. Sinnikkyys
Pelkkä rohkeus ei riitä ilman sitkeyttä.
Digitaaliset palvelut muuttuvat jatkuvasti. Uusia sovelluksia tulee markkinoille jatkuvasti, vanhat ohjelmat päivittyvät, käyttöliittymät uudistuvat ja hyväksi todetut ohjelmat katoavat. Muutosten takia digirohkeus ei ole valmis taito, vaan jatkuvaa oppimista. Vaatii sinnikkyyttä ratkoa digiongelmia. Digiajankin motoksi sopii Marttojen sanonta: ”Aina löytyy yksi konsti eikä sekään ole viimeinen.”
Kun jokin ei toimi ensimmäisellä tavalla, kannattaa kokeilla toisen kerran. Joskus ratkaisu löytyy kysymällä tekoälyltä ohjeita, joskus kollegalta ja joskus pienellä kokeilulla tai tuurilla. Tärkeää on, ettei luovuta liian aikaisin, vaan koittaa löytää ratkaisun. Ongelman voi joskus myös kiertää, tai kokeilla toista ohjelmaa.
4. Terve järki ja rajojen tunnistaminen
Digirohkeus ei tarkoita uhkarohkeutta. Rohkea kokeilee uusia asioita, mutta ymmärtää samalla rajat. Kaikkea ei tarvitse klikata, kaikkia linkkejä ei pidä avata eikä jokaiseen palveluun kannata kirjautua työsähköpostilla.
Digirohkeuteen kuuluu perustason tietoturvaosaaminen. On hyvä tunnistaa vahvojen salasanojen merkitys, kaksivaiheinen tunnistautuminen, tekoälyohjelmien taipumus kerätä tietoja sekä yleisimmät verkkohuijaukset. Kun perusturvallisuus on kunnossa, uusia palveluja voi kokeilla huomattavasti luottavaisemmin.
Digirohkeus syntyykin tasapainosta: uskalluksesta kokeilla ja viisaudesta tunnistaa riskit.
Näistä aineksista syntyy digirohkeus, joka auttaa kohtaamaan jatkuvasti muuttuvan digitaalisen maailman luottavaisesti, ei mitenkään täydellisenä taiturina, vaan jatkuvasti oppivana digiosaajana.
Ulla Niittyinperä
Digirohkeuden tsemppaaja ja opinto-ohjaaja
Lähteet:
Kanervo, R. (toim.) (2023). ”Rupiaa rohkiasti tekemähän” – digirohkeuden ja -osallisuuden vahvistaminen digiohjauksella Etelä-Pohjanmaan alueella. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisuja, saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-692-1 [viitattu 5.6.2026]